Miltä näyttää 15 minuutin ahdistus.
0.11
Kello. Armoton sointi. Ja aikaansaanti. Ja tyhjyys. Huutava tyhjyys seinien sisä- ja ulkopuolella.
Itsestäänselvyytenä tämä elämän elo. Vaikkei kait niinkään pitäisi olla.
Minne laittaa jalkansa, minne sanoa sanansa
kenen korvat pystyvät kuulemaan
ja kenen torjumaan
Sanoja. Vi***ti sanoja ja niiden seassa jokin oletettu merkitys
oletettu ja otaksuttu.
Ulkona molekyylien liike hidastuu
tähtitaivaan kantta hioo miljoonat kimaltavat timantit
kuun sirppi leikkaa terävää ilmaa
Jossakin voisi otaksua suden ulvovan ja adrenaliinin juoksevan
täällä vesi juoksee
juoksee kurkustani alas
juoksee putkissa ja viemäreissä
Afrikassa se ei niin tee
etuoikeutettua elämää ja Afrikan henget pyytävät lapsilleen apua
Istun tässä ja olen. Sormeni hakkaavat hitaasti näppäimistöä. Olemani sanoma itselleni on olla. Vaan en kykene sitä hyväksymään. Tarvitsen jotain. Jotain. jotain. En edes tiedä mitä. Tarvitsen kokemuksen olla tarpeeksi ja onnistunut täyttämään omat toiveeni.
Kuu leikkii taivaalla
toisaalla se on ylösalaisin ja täällä sivuttain
Vaan jos olen toisaalla täällä ja täällä toisaalla
niin onko myöskin tuo käsite täysin toinen
Eli täällä eli toisaalla olisi kuu siis väärinpäin
ja siellä toisaalla eli täällä olisikin kuu ihan juuri niinkuin sen pitääkin olla
eli gondolin lailla matkata läpi taivaan meren
Istun taas tässä ja olen. Sormeni koskettelevat näppäimistöä, hakkaavat backspacea ja tekevät jokaiseen sanaan ainakin yhden virheen. No joka kolmanteen ainakin. Toivotaan, että virhemarginaali ei pääse ainakaan kasvamaan. Jos nyt käsitin tähän hetkeen virhemarginaalin oikein ilman googlen apua.
Tampere. -22 ja selkeää. klo 0.22
Viisi ainokaista poikaa
ne viisi poikaa
syntymässä uudelleen ja uudelleen
missä ja tuolla
missä ja tuolla
viisi poikaa
vaan keitä he ovat
miksi heidät mainitaan, eikä viittä tyttöä. Tai viittä henkilöä. Tai viittä.
Viisi ainokaista
ne viisi
syntymässä uudelleen ja uudelleen
tähteni sakarat
kymmenet käskyt jaettuna puoliksi
ne viisi lentämässä läpi taivaan
halkomassa aika-avaruuden ikkunaa matkallaan
kohti parempaa
viisi.
viisi.
viisi
Niin hiljaisuus saattelee tähtitaivaan lepoon
viisitoista minuuttia saattelee käsi kädessä toisiaan
viisi toistaa
viisitoista.
loppu
0.26
Kommentit
Lähetä kommentti